Galleriafestarin
AVOIMET LUENTOKESKUSTELUT
Yö galleria, Lönnrotinkatu 33, Helsinki (tai online)
Thomas Nail:
“Materialist Cosmology and the Earthbound Ethics of Expenditure”
Lauantaina 10.9.2022, kello 18:00:
Galleriafestivaalimme jälkimmäisessä luentokeskustelussa filosofi Thomas Nail avaa liikkeen filosofiaan perustuvaa näkemystään etiikasta. Olet tervetullut osallistumaan tapahtumayleisöksi Yögallerian livetilaisuuteen Lönnrotinkadulle, tai oheisen zoom-linkin kautta mistä vaan. Thomas Nail luennoi tapahtumassa etänä zoomin kautta. Luennon kieli on englanti.
Thomas Nail on filosofi, jonka työn keskiössä on liikkeen ontologinen ensisijaisuus. Laaja-alaisessa, nykyfysiikan teorioihin ja empiiriseen tutkimukseen nojaavassa ajattelussaan Nail tarkastelee sitä, miten muuttumattomien periaatteiden tai ikuisten tosiasioiden sijaan liikkeen asettaminen ensisijaiseksi vaikuttaa ymmärrykseemme kosmoksesta, maailmankaikkeudesta, luonnosta, materiasta ja ihmiskunnan historiasta: Miten materian liikkeelliset taipumukset ilmenevät kausaation sijaan historiallisina, ei-välttämättöminä, maailmankaikkeuden kokeellisina reitteinä ja kulkuina. Prosessifilosofinen näkemys Maasta haastaa mm. nykyisiä ympäristöeettisiä näkemyksiä tarkastelemaan ihmiskunnan historiaa, kestävyysajattelua ja eettisiä toimintamalleja harhaanjohtavan ihmiskeskeisyyden sijaan kosmisen materian liikkeellisten taipumusten näkökulmasta.
Virheellinen käsitys maapallosta suhteellisen staattisena ympäristönä ja liiallinen keskittyminen ihmiseläimen näkökulmasta merkityksellisiin kulutuksen ja luonnonsuojelun näkökulmiin on Nailin mukaan estänyt ihmistä tarkastelemasta ihmiskuntaa osana laajempaa kosmista draamaa: Ihmiskunta on yksi materiaalinen manifestaatio kosmoksessa, jossa energialla on taipumuksena löytää jatkuvasti intensiivisempiä virtauksen ja liikkuvuuden reittejä. Vahingoittamalla maan dissipatiivisia (hajoittavia tai kompostoivia) prosesseja, erityisesti biosfääriä, ihminen on hidastanut kineettisten virtojen kulkua koko maapallolla: Fossiilikapitalismi on lisännyt kyllä ihmisen energiakulutusta, mutta samalla vähentänyt maapallon kokonais- energiakulutusta. Nail esittää, että mikäli ihmiskunta haluaa selviytyä ja elää pitkään, geohistoriallisesti todennäköisin keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi on edesauttaa Maan prosessien energeettistä kokonaiskulutusta myötävaikuttamalla maaperän hedelmällisyyteen, biodiversiteetin säilyttämiseen ja ilmaston stabiliteettiin. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin hieman provosoiden nykyisen biosentrisen ja suojelukeskeisen asenteen syrjäyttämistä virtauksen ja energian kokonaiskulutuksen tärkeyttä korostavilla näkökulmilla. Homeostasiksen sijaan Nailin ajattelu puolustaa näkemystä homeorhesiksestä: Pysyvän tilan ylläpitämisen sijaan meidän tulisi keskittyä pysyvän virtauksen ylläpitämiseen.
Thomas Nail is a Distinguished Scholar and Professor of Philosophy at the University of Denver and author of numerous books, including The Figure of the Migrant, Theory of the Border, Marx in Motion, Theory of the Image, Theory of the Object, Theory of the Earth, Lucretius I, II, III, Returning to Revolution, and Being and Motion. His research focuses on the philosophy of movement.
LISÄKSI:
Tutustu Nailin ajatteluun -lukupiirikerta
Perjantaina 2.9.2022, kello 16.30-19.30,
Albertinkatu 27 a B 12
Tässä lukupiirissä tutustutaan (hyvin) lyhyesti Nailin ajattelun peruskäsitteisiin ja luetaan, liikutaan ja keskustellaan yhdessä Theory of the Earth -kirjan viimeisen luvun, “Kinocene Ethics” pohjalta. Myös lukupiiri on maksuton, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumisen:
posti.toisinajattelijat@gmail.com
Lataa lukupiirissä käsiteltävät tekstit TÄÄLTÄ
Muita linkkejä:
https://www.thephilosopher1923.org/post/we-have-always-been-geological
https://www.youtube.com/watch?v=E09pgV_oHBI
Luentokeskustelut ja lukupiiri järjestetään yhteistyössä Yögallerian ja Kriittisen Korkeakoulun kanssa.
Keskiviikkona 7.9.2022 kello 18:00
Terike Haapoja ja Jenni Laiti:
"Keskustelu johonkin kuulumisen tunnusta"
Terike Haapoja ja Jenni Laiti ovat taiteilijoita ja kirjoittajia, jotka ovat tahoillaan vuosia työskennelleet aktiivisesti mm. alkuperäiskansojen tulevaisuuksia, eläinoikeuksia ja ympäristöeettisiä kysymyksiä koskettavien teemojen parissa. Haapoja ja Laiti ovat viime vuosien ajan käyneet myös aktiivista ajatustenvaihtoa keskenään ja keskusteluyhteys on muotoutunut hedelmälliseksi yhdessäajattelun muodoksi ja ystävyydeksi. Keskiviikon keskustelussa lähtökohtana toimivat Terike Haapojan essee “On Belonging”, sekä Jenni Laitin essee “Art is Free When We Are Free”. Taiteilijat pohtivat mm. sitä, millainen taide on aidosti aktivistista ja poliittisesti vaikuttavaa ja miten taide voi osallistua monilajisemman, monimuotoisemman, eheämmän ja aistisemman tulevaisuuden rakentamiseen.
Olet tervetullut osallistumaan tapahtumayleisöksi Yögallerian livetilaisuuteen Lönnrotinkadulle, tai vaihtoehtoisesti voit osallistua keskusteluun oheisen zoom-linkin kautta mistä vaan.
Keskustelijat ovat mukana tapahtumassa etänä.
Keskustelun kieli on suomi.
Jenni Laiti on saamelainen artivisti, duojár (saamenkäsityöntekijä), saamelaisaktivisti ja ilmasto-oikeuden puolesta toimija. Hän kuuluu Mihkujen käsityöläissukuun ja jatkaa sukunsa monisatavuotista duodjiperinnettä, oikeudenmukaisuuden edistämistä ja uuden elämän luomista, kuten ihmiset ennen häntä. Laiti työskentelee saamelaisen itsemääräämisen, alkuperäiskansafuturismin, dekolonisaation, ilmasto-oikeudenmukaisuuden ja luonnon oikeuksien parissa. Laiti on ollut aktiivinen saamelaisessa kansalaistoiminnassa 16-vuotiaasta lähtien. Viimeisinä vuosina hän on puolustanut kotikylänsä lähettyvillä sijaitsevaa Gállokia kaivoshankkeelta. Rakkaus omaa kansaa ja maata kohtaan vievät häntä polullaan eteenpäin ja hän visioi vapaana kansana elämästä. Tällä hetkellä Laiti tutkii taiteellisessa työskentelyssään arktisen maailman loppua ja toisenlaisen maailman syntyä.
kuvaaja: Tiina Oasmaa
Terike Haapoja on Suomalainen kuvataiteilija, joka on pitkään käsitellyt monilajisen yhteisön kysymyksiä installaatioissaan, videoteoksissaan ja kirjoituksissaan. Haapojan installaatiota, valokuvia ja kirjoituksia on esitetty laajalti sekä suomalaisissa että ulkomaisissa museoissa ja biennaleissa, ja hänet on palkittu työstään lukuisilla taidepalkinnoilla, mm. Guggenheim Fellowship (2022), ANTI Prize for Live Art (2016), Mediataiteen valtionpalkinto (2016), Kiila-plkinto (2013) Ars Fennica-palkintoehdokkuus (2011), Suomen Taideyhdistyksen Dukaattipalkinto (2008). Haapoja edusti Suomea Venetsian Biennalessa vuonna 2013. Haapojan ja kirjailija Laura Gustafssonin 2012 aloittama yhteistyö Gustafsson&Haapoja tarkastelee yhteiskuntaa toisten lajien näkökulmasta. Haapoja asuu ja työskentelee talvet New Yorkissa ja kesät Inkoon saaristossa.
www.terikehaapoja.net
kuvaaja: Katharina Poblotzki