​

Tässä jaksossa tutustumme tanssitaiteilija Matilda Aaltosen työhön, jossa hän on tutkinut ihmisten ja muunlajisten suhteita taiteen keinoin. Keskustelemme muun muassa ruumiin kautta muodostuvasta yhteydestä ihmis- ja muunlajisten eläinten välillä, erilaisista kielellisyyksistä, taiteen tekemisestä yhdessä muunlajisten eläinten kanssa, tuontoisuudesta, aistisuudesta, ruumiillisesta empatiasta sekä elämän arvon kunnioittamisesta. Jakso on nauhoitettu tammikuussa 2022.

​

Kuuntele jakso TÄÄLTÄ

 

0:00 Intro

 

00:30 Esittely

• Miten olet päätynyt työskentelemään eläinaiheen parissa?

• Eläinkysymys yksi tärkeimpiä eettisiä kysymyksiä tässä ajassa

 

3:20 Voiko eläintä kertoa hanke

• Monialainen tutkimushanke, joka tutkii eläinten kertomisen metodeja

• Minkälaiset kertomisen metodit voisivat auttaa, jotta eläinten olemus, perspektiivi, mieli ja toimijuus tulisi huomioitua paremmin?

• Tarinat vaikuttavat siihen, mikä on eläinten yhteiskunnallinen asema tai miten suhteet meidän ja muunlajisten eläinten välillä rakentuu

• Miten kerron omalla ruumiillani eläimyyttä tai muita eläimiä?

• Miten taiteentekeminen voi tapahtua yhdessä muunlajisten kanssa?

 

6:30 Kieli

• Kettu katsoo takaisin - Eläinrepresentaatioista audioessee

• Kielen rakentama dualistinen kahtiajako ihmislajin ja muiden eläinlajien välille, erityisesti eläin-käsitteen kautta

• Muunlajisten eläinten kieltä tutkineen filosofin Eva Meyerin mukaan meidän tulisi ymmärtää kieli eri tavalla. Kieli ei ole vain ihmisille kuuluva asia, vaan myös muilla eläimillä on kieliä

• Monialaisissa tutkimushankkeissa Matildan rooli tanssitaiteilijana on tutkia eläinkysymystä sanattoman, ruumiillisen tiedon näkökulmasta

• “Sanattomuuden asiantuntijuus”, ruumiin kieli reittinä vuorovaikutukseen muunlajisten kanssa

 

13:20 Mitä on ihmiseläimyys?

• Mitä on olla ihmisenä, eläimenä?

• Tutkiessa muunlajisia tuntui tärkeältä aloittaa tunnistamalla eläin itsessä ja sitä kautta esittää muita eläimiä tai tehdä esityksiä heidän kanssaan

• Kyse on eri lajien välisyyksistä, ei ihminen-eläin jaottelusta

• Miten ihmistä on kerrottu?

• Ihmiseläin lajityypillisesti rakastavana yhteisöllisenä eläimenä, jotka ovat riippuvaisia ympäristöstä sekä toisistaan sosiaalisesti (Humberto Maturanan näkemys)

• Elämän arvon sekä olevan/olemisen merkityksen keskiöön nostaminen määrittelyjen sijaan

 

17:55 Tuntoisuus

• Eläintutkimuksessa tarkoittaa olennon kykyä tuntea elämä aistisena ja tunteita herättävänä kokonaisuutena

• Tuntoisuus yhdistää kaikkia eläviä olentoja

• Tuntoisuus on kirjattuna eläinoikeuslakiin perusteena sille miksi muunlajisten eläinten hyvä kohtelu on tarpeen

• Tanssijan työssä tuntoisuus voi toimia tunto- ja kinesteettisen aistin sekoitelmana tai yhtymänä, josta käsin suuntautua maailmaan

• Tuntoisuus ja aistisuus yhteyden luomisen väylänä eri lajisuuksien ja elämänmuotojen välillä

• Empaattisen suhteen rakentaminen kaikenlaisia olentoja ja eläviä kohtaan

• Muunlajisten eläinyksilöiden tarkkailu arkisena praktiikkana

 

27:45 Esitysprojekti lokkien kanssa

• Helsingin kauppatorilla toteutettu esitys Lokkijuttu osana Todellisuuden tutkimuskeskuksen Esityskioskia

• Lokkien kanssa tanssiminen, lokeilta oppiminen

• Tanssitaiteen mahdollisuus luoda uudenlaista maailmasuhdetta lokkien näkökulmasta sekä kertoa muunlajisia ja maailmaa uudella tavalla

• Yhteisen tilan jakaminen ihmisten ja lokkien kesken

 

36:10  Muiden eläinlajien kanssa työskentely

• Liminaalieläinten kanssa työskentely

• Lajien välisiä kohtaamisia -projekti

 

37:55 Kriittinen eläintutkimus

• Mitä on kriittinen eläintutkimus?

• Tavoitteena eläinten yhteiskunnallisen aseman parantaminen

•  Suomen kriittisen eläintutkimuksen verkosto

 

40:35 Ihmisruumis osana lajien verkostoa

• Kuinka rakennumme erilaisissa riippuvuussuhteissa

• Tanssitaiteilijoille tyypillinen tapa suhtautua maailmaan osana yhteistoimijuutta

• Miten ympäristöt vaikuttavat eläimiin, työskentelyyn ja lajien väliseen suhteeseen?

 

46:20 Monilajinen yhteistoimijuus

• Muunlajisten toimijuuden esiintuominen teoksissa

• Ihmistaiteilijan heikko toimijuus (Tuija Kokkosen väitöskirjassa) asenteena, jossa kuunnellaan ja annetaan tilaa, havaitaan omaa kytkeytyneisyyttä muihin sekä tehdään tilaa muille lajeilla toimia ja tulla esiin

• Vuorovaikutussuhteen tarkastelu, patientti toimijuus, kohdeltuna oleminen sekä vastaaottaminen osana toimijuutta

• Toisista riippuvainen, hiljainen toimijuus

• Mitä haluan kannatella?

• Joutsensuojelurinki Töölönlahdella

 

54:00 Taiteen ja ruumiillisuuden kautta yhteyden muodostuminen eri lajien välille

• Muunlajisten liikkeiden opettelua

• Ruumiillinen empatia

• Ruumiiden välinen tila

• Kaltaistuminen

 

1:01:00 Minkä parissa työskentelet tällä hetkellä?

• Voiko eläintä esittää -projekti

• Uusi tutkimushanke, muunlajisten eläinten äänen esiin saaminen

• Miten sanattoman alueella toimiva ruumiillinen taide voi toimia äänenä muunlajisille yhteiskunnassa?

• Muunlajisten eläinten näkökulman ja mielen huomioiminen päätöksenteossa

• Eläinten tunnistaminen mielellisinä olentoina tutkitusti parantaa niiden yhteiskunnallista kohtelua ja asemaa

 

1:05:50 Utopioita tulevaan

• Yhteiskunta, joka ei olisi niin ihmiskeskeinen, ja jossa elämän arvo nähtäisiin nykyistä enemmän

• Alkuperäiskansojen suhde maahan ja ympäristöihin

• Muunlajisten empaattinen kohtelu ja ihmisten valinnat sitä kohden

​

 

Linkkejä ja hyödyllistä luettavaa:

 

Matilda Aaltosen omat verkkosivut

 

Matildan kirjoittama artikkeli Lokkijuttu-esityksestä

 

Suomen Kriittisen eläintutkimuksen verkosto

​

​

Kirjallisuutta (henkilöt mainittu puheessa): 

​

Aaltola, Elisa. 2018 Empatia: Myötäelämisen tiede. Toim. Elisa Aaltola & Sami Keto. Helsinki: Into.

​

Donaldson, Sue & Kymlicka, Will. 2011. Zoopolis - A Political Theory of Animal Rights. Oxford University Press.

 

Kokkonen, Tuija. 2017. Esityksen mahdollinen luonto – suhde ei-inhimilliseen esitystapahtumassa keston ja potentiaalisuuden näkökulmasta. Acta Scenica 48. Helsinki: Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu.

​

Meijer, Eva. 2019. When Animals Speak – Toward an interspecies democracy. New York University Press.

​

Meijer, Eva. 2016. Mistä valaat laulavat? Eläinten kiehtova kieli. Suom. Mari Jantunen. Helsinki: Art House