

Kuva: Joonatan Aaltonen
JAKSO 8: IHMISET JA MUUT ELÄIMET
Vieraana tanssitaiteilija Matilda Aaltonen
Tässä jaksossa tutustumme tanssitaiteilija Matilda Aaltosen työhön, jossa hän on tutkinut ihmisten ja muunlajisten suhteita taiteen keinoin. Keskustelemme muun muassa ruumiin kautta muodostuvasta yhteydestä ihmis- ja muunlajisten eläinten välillä, erilaisista kielellisyyksistä, taiteen tekemisestä yhdessä muunlajisten eläinten kanssa, tuontoisuudesta, aistisuudesta, ruumiillisesta empatiasta sekä elämän arvon kunnioittamisesta. Jakso on nauhoitettu tammikuussa 2022.
Kuuntele jakso TÄÄLTÄ
0:00 Intro
00:30 Esittely
-
Miten olet päätynyt työskentelemään eläinaiheen parissa?
-
Eläinkysymys yksi tärkeimpiä eettisiä kysymyksiä tässä ajassa
3:20 Voiko eläintä kertoa hanke
-
Monialainen tutkimushanke, joka tutkii eläinten kertomisen metodeja
-
Minkälaiset kertomisen metodit voisivat auttaa, jotta eläinten olemus, perspektiivi, mieli ja toimijuus tulisi huomioitua paremmin?
-
Tarinat vaikuttavat siihen, mikä on eläinten yhteiskunnallinen asema tai miten suhteet meidän ja muunlajisten eläinten välillä rakentuu
-
Miten kerron omalla ruumiillani eläimyyttä tai muita eläimiä?
-
Miten taiteentekeminen voi tapahtua yhdessä muunlajisten kanssa?
6:30 Kieli
-
Kielen rakentama dualistinen kahtiajako ihmislajin ja muiden eläinlajien välille, erityisesti eläin-käsitteen kautta
-
Muunlajisten eläinten kieltä tutkineen filosofin Eva Meyerin mukaan meidän tulisi ymmärtää kieli eri tavalla. Kieli ei ole vain ihmisille kuuluva asia, vaan myös muilla eläimillä on kieliä
-
Monialaisissa tutkimushankkeissa Matildan rooli tanssitaiteilijana on tutkia eläinkysymystä sanattoman, ruumiillisen tiedon näkökulmasta
-
“Sanattomuuden asiantuntijuus”, ruumiin kieli reittinä vuorovaikutukseen muunlajisten kanssa
13:20 Mitä on ihmiseläimyys?
-
Mitä on olla ihmisenä, eläimenä?
-
Tutkiessa muunlajisia tuntui tärkeältä aloittaa tunnistamalla eläin itsessä ja sitä kautta esittää muita eläimiä tai tehdä esityksiä heidän kanssaan
-
Kyse on eri lajien välisyyksistä, ei ihminen-eläin jaottelusta
-
Miten ihmistä on kerrottu?
-
Ihmiseläin lajityypillisesti rakastavana yhteisöllisenä eläimenä, jotka ovat riippuvaisia ympäristöstä sekä toisistaan sosiaalisesti (Humberto Maturanan näkemys)
-
Elämän arvon sekä olevan/olemisen merkityksen keskiöön nostaminen määrittelyjen sijaan
17:55 Tuntoisuus
-
Eläintutkimuksessa tarkoittaa olennon kykyä tuntea elämä aistisena ja tunteita herättävänä kokonaisuutena
-
Tuntoisuus yhdistää kaikkia eläviä olentoja
-
Tuntoisuus on kirjattuna eläinoikeuslakiin perusteena sille miksi muunlajisten eläinten hyvä kohtelu on tarpeen
-
Tanssijan työssä tuntoisuus voi toimia tunto- ja kinesteettisen aistin sekoitelmana tai yhtymänä, josta käsin suuntautua maailmaan
-
Tuntoisuus ja aistisuus yhteyden luomisen väylänä eri lajisuuksien ja elämänmuotojen välillä
-
Empaattisen suhteen rakentaminen kaikenlaisia olentoja ja eläviä kohtaan
-
Muunlajisten eläinyksilöiden tarkkailu arkisena praktiikkana
27:45 Esitysprojekti lokkien kanssa
-
Helsingin kauppatorilla toteutettu esitys Lokkijuttu osana Todellisuuden tutkimuskeskuksen Esityskioskia
-
Lokkien kanssa tanssiminen, lokeilta oppiminen
-
Tanssitaiteen mahdollisuus luoda uudenlaista maailmasuhdetta lokkien näkökulmasta sekä kertoa muunlajisia ja maailmaa uudella tavalla
-
Yhteisen tilan jakaminen ihmisten ja lokkien kesken
36:10 Muiden eläinlajien kanssa työskentely
-
Liminaalieläinten kanssa työskentely
-
Lajien välisiä kohtaamisia -projekti
37:55 Kriittinen eläintutkimus
-
Mitä on kriittinen eläintutkimus?
-
Tavoitteena eläinten yhteiskunnallisen aseman parantaminen
-
Suomen kriittisen eläintutkimuksen verkosto
40:35 Ihmisruumis osana lajien verkostoa
-
Kuinka rakennumme erilaisissa riippuvuussuhteissa
-
Tanssitaiteilijoille tyypillinen tapa suhtautua maailmaan osana yhteistoimijuutta
-
Miten ympäristöt vaikuttavat eläimiin, työskentelyyn ja lajien väliseen suhteeseen?
46:20 Monilajinen yhteistoimijuus
-
Muunlajisten toimijuuden esiintuominen teoksissa
-
Ihmistaiteilijan heikko toimijuus (Tuija Kokkosen väitöskirjassa) asenteena, jossa kuunnellaan ja annetaan tilaa, havaitaan omaa kytkeytyneisyyttä muihin sekä tehdään tilaa muille lajeilla toimia ja tulla esiin
-
Vuorovaikutussuhteen tarkastelu, patientti toimijuus, kohdeltuna oleminen sekä vastaaottaminen osana toimijuutta
-
Toisista riippuvainen, hiljainen toimijuus
-
Mitä haluan kannatella?
-
Joutsensuojelurinki Töölönlahdella
54:00 Taiteen ja ruumiillisuuden kautta yhteyden muodostuminen eri lajien välille
-
Muunlajisten liikkeiden opettelua
-
Ruumiillinen empatia
-
Ruumiiden välinen tila
-
Kaltaistuminen
1:01:00 Minkä parissa työskentelet tällä hetkellä?
-
Voiko eläintä esittää -projekti
-
Uusi tutkimushanke, muunlajisten eläinten äänen esiin saaminen
-
Miten sanattoman alueella toimiva ruumiillinen taide voi toimia äänenä muunlajisille yhteiskunnassa?
-
Muunlajisten eläinten näkökulman ja mielen huomioiminen päätöksenteossa
-
Eläinten tunnistaminen mielellisinä olentoina tutkitusti parantaa niiden yhteiskunnallista kohtelua ja asemaa
1:05:50 Utopioita tulevaan
-
Yhteiskunta, joka ei olisi niin ihmiskeskeinen, ja jossa elämän arvo nähtäisiin nykyistä enemmän
-
Alkuperäiskansojen suhde maahan ja ympäristöihin
-
Muunlajisten empaattinen kohtelu ja ihmisten valinnat sitä kohden
Linkkejä ja hyödyllistä luettavaa:
Matilda Aaltosen omat verkkosivut
Matildan kirjoittama artikkeli Lokkijuttu-esityksestä
Suomen Kriittisen eläintutkimuksen verkosto
Kirjallisuutta (henkilöt mainittu puheessa):
Aaltola, Elisa. 2018 Empatia: Myötäelämisen tiede. Toim. Elisa Aaltola & Sami Keto. Helsinki: Into.
Donaldson, Sue & Kymlicka, Will. 2011. Zoopolis - A Political Theory of Animal Rights. Oxford University Press.
Kokkonen, Tuija. 2017. Esityksen mahdollinen luonto – suhde ei-inhimilliseen esitystapahtumassa keston ja potentiaalisuuden näkökulmasta. Acta Scenica 48. Helsinki: Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu.
Meijer, Eva. 2019. When Animals Speak – Toward an interspecies democracy. New York University Press.
Meijer, Eva. 2016. Mistä valaat laulavat? Eläinten kiehtova kieli. Suom. Mari Jantunen. Helsinki: Art House